ICE

​

AAVIKKO – JÄÄTIKKÖ 

Herkät laitaelinympäristöt

 

Uusimmat maalaukseni käsittelevät ihmisen ja luonnon suhdetta ja ekologista tasapainoa herkkien laitaelinympäristöjen  – jäätikön ja aavikon –  kautta. Jää-sarjaa tehdessäni työskentelin jakson Grönlannissa. Katson aavikkoa ja jäätikköä erityisesti maalarin silmin. Väri- ja tilakokemukset ovat materiaalia, jota työstän kankaalle ja jotka kohtaavat kaksiulotteisen pinnan. Maaliaineen kerroksellisuuden, tekstuurin ja ekspressiivisen väri-ilmaisun kautta tutkin ekosysteemien muuttumisen mukanaan tuomaa ristiriitaa. Taiteilijana ratkon maalaamiseen liittyviä kysymyksiä ja tuon esiin luonnon haavoittuvuuden maalauksen keinoin.

​

Arktisen jään sulaminen ja aavikoituminen lisääntyvät ihmisen toimesta. Näin  myös jännitteet ihmisryhmien välillä kasvavat. Luonnonvarat ja ekosysteemipalveluiden palauttaminen tai ennallistaminen voivat olla osa konfliktien ratkaisumalleja. Ekosysteemipalveluiden suojelemisen lisäksi on tärkeää suojella maailmaa tulevilta konflikteilta. Kyse ei ole pelkästään luonnonvarojen kestävästä käytöstä, vaan ilmiö on syvällisempi: konfliktit synnyttävät ympäristöongelmia ja ympäristöongelmat taas ovat osallisena konfliktien syntyyn. 

 

Kilpailu arktisista luonnonvaroista on kiihtynyt. Makea vesi, öljyvarat ja kaivosteollisuus lisäävät valtiollisia intressejä ja asevoimien strategista painopistettä jäämerelle. Liikalaiduntamisen, kestämättömien viljelymenetelmien tai metsänhakkuun vuoksi kuivien alueiden ekosysteemit voivat muuttua pysyvästi. Kymmenen vuoden kuluttua kolmasosa maailman ihmisistä elää alueilla, missä on pulaa vedestä ja perustarpeista. Jäätiköiden sulaminen ja aavikoituminen toimivat indikaattoreina isommille muutoksille yhteiskunnassa. Maalarina tahdon tuoda esiin herkkyyden, haavoittuvuuden, jännitteet - ajassamme olevan yhteisen ja jaettavan kokemuksen, joka on taiteenteon perusta.